Vuorimaan kuningaskunnan laki

 

1. Vuorimaan valtiosääntö

§1 - Vuorimaa on ehdoton monarkia, jota johtaa hovin ja pappien neuvojen alainen kuningas.

§2 - Hovi koostuu syntyperäisistä Vuorimaan kansalaisista, jotka muu hovi on valinnut.

§3 - Ensimmäisen hovin nimittää kuningas.

§4 - Kuninkaalla on oikeus hajottaa hovi.

§5 - Hovi säätää kuninkaan puolesta lait, tuomitsee aateliset, käsittelee suuret valtiolliset päätökset sekä valvoo läänejä.

§6 - Korkein valta Vuorimaassa on kuninkaalla sekä häntä edustavalla hovilla.

§7 - Mikäli kuningas on estynyt, on korkein valta hovilla.

§8 - Vuorimaan monarkin valitsee Vuorten viisi tietäjää.

§9 - Kuninkuudesta ei voi luopua.

§10 - Hovin jäsenen voi erottaa virastaan vain kuningas.

 

2. Aluehallinto

§1 - Kuntia hallitsee joko läänin hallitsija tai kunnan hallitsija. Hänen tehtäviinsä kuuluu kuntien välisten riitatilanteiden ratkominen.

§2 - Kunnat muodostavat läänin.

§3 - Lääniä johtaa joko jaarli tai suurherttua. Läänissä ei aina ole hallitsijaa.

§4 - Läänin johdon voi hajottaa kuningas.

 

3. Paikallishallinto

§1 - Kunnat ja kaupungit muodostavat omat paikallishallintonsa.

§2 - Kuntien tulee noudattaa kaikkia kuningaskunnan lakeja, sekä omia ja lääninsä säädöksiä.

§3 - Kuntien  antamien säädöksien ei tule olla ristiriidassa lakien tai läänin antamien säädösten kanssa. Jos ristiriita ilmenee, on korkeamman valtiollisen elimen antama säädös tai laki voimakkaampi.

§4 - Kylän- tai kaupunginvaltuustossa tulee demokraattisessa pormestarimallissa olla vähintään yksi jäsen, joka ei ole pormestari itse.

§5 - Kunta voi anoa läänin hallitsijalta tarvittaessa rahallista tukea .

§6 - Kunta voi anoa lääniltä lainaa. Mikäli läänillä ei ole hallitsijaa, voi lainaa hakea suoraan hovilta.

§7 - Kunnan tulee varmistaa, ettei joudu liiaksi yritysten, yksityishenkilöiden tai muiden kuntien velalliseksi.

§8 - Kunnan tulee ilmoittaa merkittävistä aluelaajennuksista hoville mahdollisimman pian. 

 

4. Lakien säätäminen

§1 - Lait ja lakimuutokset säätää Vuorimaan hovi.

§2 - Lakia tai lakimuutoksia voi ehdottaa kuningas, hovin jäsen, aatelinen tai kansalainen, joka on kerännyt tuekseen vähintään tuhat muuta kansalaista.

§3 - Jotta laki tulee voimaan, on se hyväksyttävä hovissa yksinkertaisella enemmistöllä.

§4 - Jos hovia ei ole, kuningas hyväksyy lait.

§5 - Kuninkaalla on veto-oikeus lakeihin.

 

5. Läänien säädösten asettaminen

§1 - Läänin säädökset ovat voimassa sen määrittelemällä alueella, niin kauan kuin se itse määrittelee.

§2 - Muutokset läänin säädöksiin voi tehdä läänin hallitsijan neuvosto.

§3 - Uutta läänin säädöstä tai muutosehdotusta voi ehdottaa kunnan hallitsija.

§4 - Läänin säädökset ovat voimakkaampia kuin kuntien.

 

6. Paikallishallintojen säädösten asettaminen

​§1 - Kuntien säädökset ovat voimassa kyseisen kunnan alueella.

§2 - Kunnan säädökset säädetään hallintomallin mukaisesti.

 

Työllisyyslaki

 

1. Työehdot

§1 - Jokaisen työläisen tulee solmia työsuhteensa alussa sopimus, jossa määritellään työsuhteen kesto, työnkuva ja palkka.

§2 - Mikäli työsuhteen kesto on toistaiseksi, tulee irtisanomistilanteessa noudattaa hyvää esimiestapaa, sekä irtisanomisesta ilmoittaa vähintään kolmea päivää ennen.

§3 - Työsopimusta voi muuttaa vain molempien osapuolten ollessa yksimielisiä tai kunnan hallitsijan erikoisluvalla.

§4 - Työsopimuksessa maksettavan palkan on oltava joko ruokaa, hopeataalereita tai kultakolikoita.

§5 - Pätkätöissä palkka voi olla mitä tahansa.

§6 - Pätkätyöksi lasketaan kerran annettu yhtäjaksoinen tehtävä, jonka suorittamiseen kuluu maksimissaan neljä tuntia.

§7 - Työläisellä voi yhtä aikaa olla maksimissaan kaksi pätkätyötä.

§8 - Kahden henkilön välillä saa vallita pätkätyösuhde kerran kahdessa päivässä.

§9 - Mikäli työnantaja ei kykene maksamaan palkkaa ajallaan, on työläinen oikeutettu valitukseen kunnan hallitsijalle.

 

2. Palkkaustuet

§1 - Työnantaja voi anoa kunnan paikalliselta pankilta tukea palkkojen maksuun, mikäli hänen yrityksellään todistettavasti menee tavallista huonommin rahallisesti, taikka yritys on perustettu todistettavasti maksimissaan kaksi viikkoa sitten.

§2 - Yritykset ja yksityishenkilöt voivat myöntää toisilleen tukia palkkauksiin, mikäli tuet eivät ole lainoja.

 

3. Työttömyys

§1 - Kunnan hallitsija takaa auttavansa jokaista työtöntä työnhaussa, ellei työtön ole irtisanoutunut itse entisestä työstään.

§2 - Työ on lahja työnantajalta. Työttömyys on häpeällistä, ja siitä tulee pyrkiä eroon.

 

Talouslaki

 

1. Kirjanpitovelvollisuus

§1 - Yrittäjä on velvollinen kirjaamaan osto – ja myyntitapahtumat. (Vain käsikauppa, ei arkkukauppa)

§2 - Yrittäjä on velvollinen toimittamaan kirjanpidon kuukausittain lähimmälle pankille.

 

2. Verovelvollisuus

§1 - Verovelvollinen, joka ei täytä velvollisuuksiaan maksaessaan veroja kunnalle, voidaan syyttää verorikoksesta.

§2 - Verotietojen väärentäminen on rangaistavaa.

§3 - Verojen kiertäminen on rangaistavaa.

§4 - Aatelissääty ja pappissääty on vapautettu veroista.​

 

Turvallisuuslaki

 

1. Jokapäiväinen turvallisuus

§1 - Kunnilla on oikeus perustaa yksi oma turvallisuusjoukko, jota voidaan nimittää vartiostoksi tai miliisiksi.

§2 - Kunnan turvallisuusjoukot ovat vastuussa Vuorimaan lain, läänin sekä kunnan säädösten noudattamisesta kyseisen kunnan alueella.

§3 - Mikäli erämaassa rikotaan Vuorimaan lakeja, läänin tai kunnan säädöksiä, on lähimmän kunnan turvallisuusjoukoilla toimivalta kyseisellä alueella.

§4 - Kunnalla on oikeus asettaa haluamiaan tekoja vastaan säädöksiä alueellaan. Säädösten tulee olla kaikkien nähtävillä hallintorakennuksessa. (Kyltti- tai kirjamuodossa)

§5 - Rikoksesta syytetyltä turvallisuusjoukot saavat riistää vapauden maksimissaan kolmeksi päiväksi, mikäli todisteita ei ole.

§6 - Edellistä pykälää voidaan kiertää, mikäli turvallisuusjoukoilla on hallussaan kunnan hallitsijan myöntämä erityislupa. Erityisluvat ovat tapauskohtaisia.

§7 - Rikoksesta syytetyltä turvallisuusjoukot saavat riistää vapauden tutkintansa ajaksi, mikäli todisteita on. Riippuen tutkinnan tuloksesta ja terveestä järjestä, voidaan syytettyä pitää vangittuna myös tuomion langettamiseen asti.

 

2. Oikeustoimet

§1 - Tuomioistuimina toimivat kunnat.

§2 - Valitustuomioistuimena toimii läänin hallinto, mikäli sellainen läänissä on.

§3 - Tuomiota ei tule laittaa täytäntöön, mikäli valitus läänin hallinnolle on tehty, eikä siitä ole vielä annettu päätöstä.

§4 - Valitustuomioistuin voi pyörtää aiemman tuomion, jättää sen voimaan tai koventaa annettua tuomiota.

§5 - Aatelisia kohtaan nostetut oikeustoimet käsittelee korkein oikeus.

§6 - Oikeushenkilöt voivat halutessaan turvautua asianajajaan.

§7 - Oikeuden tulee pyrkiä päätöksiin, jotka ovat reilut kaikkia osapuolia kohtaan.

§8 - Oikeushenkilöitä voivat olla vain henkilöt, kirkko tai valtiolliset elimet.

§9 - Rikoksista tuomitaan käyttäen perinneoikeutta. Toisin sanoen rikoksista pyritään tuomitsemaan samoin, kuten aiemminkin on vastaavista tuomittu. 

 

Rikoslaki

 

1. Hengen anastaminen

§1 - Tappo - toisen henkilön hengen asiaton vieminen on rangaistavaa

§2 - Murha - toisen henkilön suunniteltu hengen asiaton anastaminen tai sen yrittäminen on rangaistavaa

 

2. Varkaus

§1 - Varkaus - toisen henkilön omaisuuden asiaton vieminen on rangaistavaa.

§2 - Asuntoon murtautuminen - toisen henkilön asuntoon luvatta tunkeutuminen on rangaistavaa.

§3 Yleisiin tiloihin murtautuminen - Yleisten tilojen lukittuihin tiloihin luvatta tunkeutuminen on rangaistavaa. 

 

3. Virheellinen tieto

§1  Valehteleminen - toiselle asiaton valehteleminen, eli virheellisen tiedon kertominen vaikka on itse tiennyt totuuden, on rangaistavaa.

§2 Identiteettivarkaus - toisena henkilönä esiintyminen on rangaistavaa.

 

4. Talousrikokset

§1 Rahan väärentäminen - rahan tuottaminen ilman lupaa, luvattomasti levittäminen sekä tahallinen tuhoaminen on rangaistavaa.

§2 Veronkierto - Luvallisen verotoiminnan minkäänlainen esto on rangaistavaa.

§3 Kirjanpidon väärentäminen tai tekemättä jättäminen on rangaistavaa