Tiivistelmä loresta, jonka kaikki hahmot tietävät





Eletään vuotta 3805 Suurkiven valmistumisen jälkeen. Vuorimaan kuningas on taas vaihtunut verisessä taistossa, jossa kuninkaan siskonpoika Tammimiekka tappoi edellisen kuninkaan. Nyt vuorten viisi viisasta tietäjää matkaa pääkaupunkiin Tiilimäkeen äänestämään uudesta kuninkaasta. Tästä kaikesta kaaoksesta johtuen moni Vuorimaan orja on päässyt pakenemaan ja suuntaa nyt sankoin joukoin Hurmionmaahan, Vuorimaan ainoaan lääniin, jossa orjuus on kielletty. 

Niittymaassa tilanne on epävakaa jatkuvien sotien johdosta ja osa lähtee Hurmoinmaahan etsimään parempaa elämää.

 



Rodut
 

Haltiat

Haltiat ovat ulkonäöltään kauniita. Heidän ihoaan peittää värikäs sulkapeite, vain kädet, jalat, korvat ja kasvot jäävät näkyviin. Hiuksensa he pitävät usein pitkinä perinteen vuoksi, korvat ovat suipot ja iho vaalea. Joillain harvoilla haltioilla on selässään oksan kaltaiset ulokkeet. On epäilty, että nämä ovat jäänteet siivistä. Elinikänsä puolesta elävät Haltiat 260 vuotta. Tämä raja ylittyy kuitenkin taikametsässä, jonne moni haltia muuttaakin ollessaan iäkkäitä.

Haltioiden nimet muodostuvat tyylillä: Taivaankappale-partikkeli esimerkiksi: Aurinkopöly, Kuunsäde, Tähtisavu, Komeettasumu.
 

Ihmiset

Ihmiset, nuo vahvat Mannunmaan sankarit tai ainakin tarinoissa he ovat. Todellisuudessa monet heistä ovat heikkoja pelkureita, jotka ryöstäisivät mielummin jonkun toisen rahat kuin tekisivät sankaritekoja. Maalla kasvaneet ihmiset vaikuttavat monen mielestä jotenkuten vahvemmilta, tiedemiesten mielestä se johtuu heidän tekemästä raskaasta työstä. Iältään ovat ihmiset lyhytikäistä kansaa, vaikka muutama ihminen onkin elänyt 120 vuotiaaksi kuolee suurin osa jo 60 vuotiaana ellei ole jo sitä ennen tapettu.

Ihmisten nimet muodostetaan: Luonto-työkalu miehille ja Luonto-luonto naisille esimerkkejä: Kuusimiekka, Metsänkukka, Ojansirppi. Työkalu on usein pojan isän työssä käyttämä.
 

Kääpiöt

Kääpiöt elävät päällikkökunnissaan, eli heimon tapaisissa yhteiskunnissa ympäri Mannunmaata. Ihmisistä poiketen heillä on turkki, jonka väri vaihtelee kirkkaan punaisesta aina harmaaseen asti. Kääpiötä ovat pituudeltaan ihmisiä päätä lyhyempiä. He elävät noin 190 vuotta.

Kääpiöt saavat nimensä tyyliin: tuli-kivi esimerkiksi: Kipinävuori, Magmatiili, Sulajyrkänne
 

Puolituiset

Monikohan tieteellinen ihme vekotin on puolituisten tekemä? Lähes kaikki. Puolituiset elävät kylien ja kaupunkien syrjäisillä ja pimeillä kujilla sekä viemäreissä. Ulkonäöltään puolituiset muistuttavat menninkäisiä, niitä taikametsässä maagisia sopimuksia tekeviä olentoja. Heillä on suipot korvat, pitkät nenät ja terävät kynnet. Mitään tarkkaa maksimi ikää ei puolituisille ole koskaan mitattu ja vanhin kuolikin 645 huimassa iässä. Suurin osa puolituisista menehtyy sairauteen noin 120 vuoden iässä. Pituudelta yksi ja puoli puolituista on ihmisen mittainen.

Johtuen puolituisten suuresta kuolleisuudesta ja vilkkaasta lisääntymisestä saa lapsi lopullisen nimensä vasta täytettyään kuusi. Tätä ennen lapset tunnistautuvat numeroina (Tarkkasilmän Viidespoika). Täytettyään kuusi, saa lapsi nimen ominaisuuksiensa mukaan. Lopuksi, jos puolituinen saavuttaa 60 ikävuoden eliniän annetaan hänelle viimeistään silloin lisänimi.
 

Vetehiset

Vetehinen? Joku sanoisi “hidas orja!”, joku toinen ehkä “vitun merirosvo!”, viisaat sanovat kuitenkin “et kuulu maalle”. Totisesti vetehiset eivät kuulu maalle, tarut kutsuvatkin heitä veden pojiksi ja tyttäriksi. Maalla matelevaa vetehistä et ehkä erottaisikaan ihmisestä, ellei se matelisi. Vedessä se kuitenkin muuttuu; saa rapylät, kidukset, jotkut jopa suomuja. Jokainen itseään kunnioittava merikapteeni palkkaa tai ostaa ainakin yhden tälläisen laivaansa, ellei jopa ole itse yksi.

Vetehisten nimet kuvastavat usein tilannetta, missä ne syntyivät (munittiin tai kuoriutui) esimerkiksi:

Jäässä pilvisellä ilmalla syntynyt vetehinen saattaa olla nimeltään Jääpilvi tai Järvessä sateisella ilmalla syntynyt vetehinen on ehkä Järvisade. Ikuisella merellä yleisimmät etuliitteet ovat kuitenkin Meri ja Laiva.
 

Ihmissudet

Ihmissusien 15 heimoa asuu suurimmaksi osaksi pohjoisessa. Heimot ovat jakaantuneet laumoiksi ja jokainen heimo on kuulemma yhden kuun lapsen jälkeläisiä, jos siihen joku uskoo. Yöllä muuttuvat ihmissudet hurjien susien muotoon ja rellestävät ympäri maita. Päivällä he ovat kuin isompi kokoisia ihmisiä, noin päätä pidempiä. He elävät noin 90 vuotta.

Ihmissusien nimi muodostuu: adjektiivi-ruumiinosa kuvaten lähinnä susi-muodon fyysisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi: Arpijalka, Punaturkki, Vahvasilmä, Heikkojalka.

 




 

Kuolemasta

Hahmosi ei muista mitään henkimaailmassa olosta elossa ollessaan, hahmosi muistaa kuitenkin hämärästi mitä ennen kuolemaa kävi.

 




 

Uskonnot

Tieteen ja Taian Mahti

Tieteen ja Taian kirkko palvoo Tiedettä ja Taikaa, sekä pitää muita jumalia harhaan johtavina, arvaamattomina, heikkoina ja muuten pahoina. Tämä kirkko on jakautunut kahteen eri kirkkokuntaan nimensä mukaisesti. Kirkkokunnat ovat sovussa keskenään.
 

Mannunusko

Mannunusko pitää sisällään lähes kaikki muut jumalat, se kieltää vain Tieteen ja Taian jumalien palvonnan, tosin kenellekään ei ole aikaa palvoa kaikkia. Mannunuskoon kuuluu muun muassa, tiedon jumalan papit: tietäjät, luonnon ja elämän jumalatarta palvelevat shamaanit, kuun jumalan noidat, kuoleman jumalan kalmat, sekä tietenkin veden jumalataren näkit.